Kaikki vaelluskalamme ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Patoamalla kosket ja saastuttamalla jokiemme vedet olemme onnistuneet tuhoamaan lähes kaikki alkuperäiset luonnonlohikantamme. Itämereen laskevissa joissa kanta on jäljellä vain kahdessa joessa.
Eikä kaloilla muutenkaan mene kovin kummoisesti.
EU:n kalakannat ovat maailman huonoimmassa kunnossa. Kolme neljännestä niistä on ylikalastettuja tai romahtamisen partaalla. Kalastuskapasiteetti on aivan liian suuri, kalastuskiintiöt ovat ylimitoitettuja ja sivusaalista nostetaan merestä järjettömiä määriä.
Nyt kalastuskomissaari Maria Damanaki on käynyt taistoon. Tämä sitkeä kreikkalainen yrittää uudistaa koko unionin kalastuspolitiikan. Uudistus epäonnistuu, ellei kalastuskiintiöiden päättämistapaa saada muutettua. Nykyisin kiintiöt päätetään jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa sulle-mulle-periaatteella. Tulevaisuudessa kiintiöiden koko on asetettava suoraan luonnontieteellisten suosituksien suuruiseksi.
Suomi on vuodesta toiseen ollut kaivamassa maata kestävän kalastuspolitiikan tavoitteen alta. Olemme toistuvasti jättäneet huomiotta tutkijoiden suositukset. Jos Kansainvälisen merentutkimusneuvoston tutkijat toteavat Itämeren lohikannan kestävän maksimissaan 100 000 lohen kalastuksen, Suomi vaatii aina yli 200 000 lohen kiintiötä, eli kaksi kerta enemmän kuin kanta kestää.
Suomessa kalastusasiat kuuluvat kalojen huonoksi onneksi kokonaan maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen. Maa- ja metsätalousministeri on viimeiset kymmenen vuotta ollut keskustalainen, eikä toimia uhanalaisten kalakantojen pelastamiseksi ole tehty. Kun keskusta jäi viime vuonna oppositioon ja ministeriksi nousi kokoomuslainen Jari Koskinen, moni kalojen ystävä oli toiveikas. Ajateltiin, että nyt alkaisi rationaalisen kalastuspolitiikan aika. Toivottiin padottujen lohijokien avaamista ja lohen kalastuksen rajua leikkaamista.
Kataisen hallitus sitoutuikin ensitöikseen tukemaan komissaari Damanakin tavoitetta kalastuskiintiöiden pienentämisestä. Tämä ei kuitenkaan toteutunut hallituksen ensimmäisessä kiintiöpäätöksessä, mutta tälle vuodelle luvattiin muuta. Nyt Kansainvälisen merentutkimusneuvoston antama suositus Itämeren kalastuskiintiöksi ensi vuodelle on 54 000 lohta. Silti tämän viikon perjantaina ministeri Koskinen esittää hallitukselle Suomen tavoitteeksi yli 100 000 lohen kiintiötä Itämerelle. Hallituksen enemmistö tulee todennäköisesti tukemaan tätä esitystä hallitusohjelmassa tehdyistä lupauksista huolimatta.
Uuden yhteisen kalastuspolitiikan pitäisi astua voimaan ensi vuonna. Jos Itämeren lohen kalastuskiintiöt jälleen tänä vuonna päätetään tuplasti luonnontieteellisiä suosituksia suuremmiksi, näyttää uuden kalastuspolitiikan tulevaisuus synkältä. Ja silloin osasyylliset Euroopan kalakantojen romahtamiseen löytyvät Suomen hallituksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti